Yhteiskuntamme lapset

Harri Pikkarainen / 14.1.2023

Toimivassa hyvinvointiyhteiskunta jokainen kokee olevansa yhteiskuntamme tärkeä osa ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Se tarkoittaa osallisuutta yhteiskuntaan, mielekkäitä sosiaalisia kontakteja sekä kykyä pitää itsestään ja läheisistään huolta. Syrjäytyminen on tämän vastakohta. Syrjäytyminen alkaa jo ennen ensimmäistä kontaktia sosiaalitoimeen tai ennen kuin nuori jengiytyy tai alkaa käyttämään huumeita. Köyhyys, työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ovat riskitekijöitä jo lapsuuden perheestä lähtien. Nämä ikävä kyllä osin siirtyvät sukupolvesta toiseen -ei opita mielekästä mallia toimia, eikä tule kuuluvuuden tunnetta yhteiskuntaan. Kierteen katkaisemiseksi riskiperheitä pitää hyvin aktiivisesti tukea, jottei jo varhaislapsuudessa jäädä järjestelmän ulkopuoliseksi. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä neuvoloista ja päivähoidosta alkaen.

Mahdollisuus tehdä työtä on tärkein toimi yhteiskuntaan osallistamiseksi. On ennakkoluulottomasti raivattava esteet nuorten työelämään pääsemiseksi. Työ on tervettä kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, mielekästä tekemistä sekä onnistumisen tunnetta ja omavaraisuutta omasta työstä saatujen tulojen kautta. Ilman työtä passivoidutaan, turhaudutaan ja tulee sijaistoimintoja, kuten päihteet, jengit, rikollisuus ja masentuneisuus. Näitä seurauksia ei ratkaista rangaistuksilla, vaan puuttumalla pikaisesti juurisyihin. On pysäytettävä syrjäytymisen kierre jo alussa.

Nämä toimet ovat investointi; voitamme joka kerta, kun estämme yhdenkin lapsen tai nuoren työkyvyttömyyden tai syrjäytymisen. Tämä maa tarvitsee työntekijöitä ja yrittäjiä rakentamaan yhteiskuntaamme. Tarvitsemme heitä, jotka hoitavat meitä, huolehtivat turvallisuudestamme ja pitävät huolta omista lapsistaan.

Kaikki lapset ansaitsevat kaikki mahdollisuudet. Olen hyvin köyhistä oloista perheestä, jossa on ollut väkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmia ja lopulta yksinhuoltajuus. Elämän lähtökohdan ei pidä olla kohtalo, johon ajautuu; eikä kukaan ole uhri. Tarvitsemme maksutonta koulutusta, elämän kriisivaiheissa tukemista ja lähtökohtien tasoittamista niille, jotka sitä tarvitsevat. Itse onneksi pääsin työelämän syrjään kiinni jo nuorena, joka varmasti auttoi omassa elämässäni eteenpäin. Meidän aikuisten on velvollisuus turvata lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset lähtökohdat, tukea heidän kasvuaan ja kehitystään sekä varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus opiskeluun ja päästä työelämään. Tukea pitää antaa niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Ketään ei ole varaa menettää, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Oli omia lapsia tai ei, me kaikki tarvitsemme heitä omankin tulevaisuutemme vuoksi.

  • lisääntyvät päihde- ja mielenterveysongelmat
  • jengiytyminen
  • nuorisotyöttömyys
  • syrjäytyminen