Viimeistään parin viime vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että maailma voi muuttua nopeastikin. Emme ole täällä suojassa maailman tapahtumilta. Olemme kiinteä osa globaalia järjestelmää. Pienetkin häiriötekijät voivat heiluttaa järjestelmän tasapainoa merkittävästi; aallot tuntuvat meillä asti. Totuttua tuotetta ei enää saakaan kaupasta, kun yksi rahtilaiva on poikittain Suezin kanavassa. Se on vielä hyvin pieni asia maailmanlaajuisessa kokonaisuudessa. Olemme kipeimmän kautta saaneet oppia sen, ettei Suomi ole ensimmäisenä toimitusketjuissa, kun lääketieteellisistä suojavarusteista on pulaa. Kun on hätä, harva enää kunnioittaa keskinäisiä sopimuksia.
Suomella pitää olla selvä suunnitelma niistä yhteiskunnan kannalta kriittisistä toiminnoista ja tarvikkeista, joissa pitää olla omavarainen. Ulkomaille ei saa myydä kriittistä infrastruktuuria tai antaa markkinoiden vapaasti määritellä hintaa, kun on kyse ihmisille oleellisista asioista, kuten energiasta. Energiaomavaraisuuttakin tärkeämpi asia on ruokaomavaraisuus. Oma ruoantuotanto on arvo itsessään, eikä sitä pidä tehdä kannattamattomaksi Suomessa. Ruoantuotanto on pidettävä elinvoimaisena ja houkuttelevana toimialana työskennellä ja yrittää. On kiinnitettävä huomioita myös lääkeomavaraisuuteen. Onko meillä riittävää omaa ja tarpeeksi laajaa lääketuotantoa, mikäli suurempi kriisitilanne tulee? Esimerkiksi antibioottien saatavuus pitää varmistaa, jotta infektiot saadaan hoidettua. Jo nyt näen enenevästi erilaisten lääkkeiden maailmanlaajuisia toimitusvaikeuksia terveydenhuollossa.
Suomella on ja pitää jatkossakin olla oma uskottava puolustus. Yli vaalikausien ja sukupolvien menneestä onnistuneesta toiminnasta sotilaallisessa maanpuolustuksessa huomataan nyt Ukrainan sodan aikana. Suuri asevelvollisuusarmeija ja Euroopan suurin tykistö ovat vahva perusta itsenäisen Suomen puolustamiselle. NATO-hakemuksesta huolimatta ei oman puolustuksen kivijalkaa tule murentaa. Maailma voi olla parinkymmenen vuoden päästä jälleen erilainen. Nyt pitää pyrkiä muotoilemaan asiasta mahdollisimman paljon Suomen näköinen ratkaisu kansainvälisessä yhteistyössä. Tästä kansainvälisestä sotilastoiminnasta itselleni on tullut kokemusta puolentoista vuoden rauhanturvaajatehtävästä Balkanilla sekä reservin sotilasmestarina ja aktiivisena reserviläisenä.
- ruokaomavaraisuus
- oma puolustus
- lääkeomavaraisuus
- energiaomavaraisuus